Musiikki & Media 2018 – Mitä jäi käteen?

Musiikki & Media 2018 – Mitä jäi käteen?

Tampereella käynti on aina pienen päiväkirjamerkinnän paikka. Annukka ja Teemu kävivät aistimassa Musiikki & Media -tapahtuman tunnelmaa ja hakemassa ideoita tutkimustemme sisältöihin musiikkialan näkökulmasta. Kaksipäiväisessä seminaarissa pureuduttiin alan tuoreisiin trendeihin, ilmiöihin, menestystekijöihin sekä alan tulevaisuuteen. Seuraavassa muutamia nostoja ja ajatuksia nähdyistä sisällöistä. 

No todellakin audiota
Stefan Möller (RadioMedia), Hanna Westerholm (Asennemedia), Niina Jokiaho (Radio Nova) ja Riikka Reunanen (Bassoradio).

Alkulämmittelynä tutustuimme paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin Suomen audiokulutuksen tunnuslukuja sekä podcast-kuunteluun liittyviä taustoja. Kiinnitimme huomiota siihen, että esitettyjen lukujen valossa radiomainonnalla menee Suomessa erittäin hyvin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mainostuotot ovat kasvaneet ja radiomainonnan osuus koko mainoskakusta on verrokkimaita suurempi. 

Podcast-maailmassa uusi nouseva ilmiö on brändätyt podcastit, joista esimerkkinä mainittiin mm. Mehiläisen Pisto-podcast. Mielenkiinnolla seuraamme, mihin suuntaan podcast-kuuntelu ja -sisällöt kehittyvät sekä miten brändätyt sisällöt kiinnostavat kuuntelijoita.

Modernit brändit – kulttuuria tukemassa vai kulttuuria tukkimassa? 
Ville Ohtonen (TBWA Suomi).

TBWA:n Ville Ohtonen kertoi, että brändit ovat kusessa kulttuurin kanssa, koska he eivät oikein tiedä miten toimia, vaikka samaan aikaan brändit haluavat olla mukana mahdollistamassa kulttuuria. Esimerkkeinä Ohtonen esitteli VR:n The Escape Train – ja Kiss-yhteistyöt sekä Fortumin ja Ruisrockin Singalong Shuttle -esimerkit. Ilman brändin mukanaoloa jokainen näistä kampanjoista olisi ollut haastava toteuttaa, koska brändi mahdollisti kampanjan onnistumisen kannalta tärkeät resurssit.  

Fortumin ja Ruisrockin yhteistyötä käsiteltiin vielä erikseen kumppaniosapuolten kesken tätä seuranneessa keskustelussa. Moderaattorina toimi Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry:n Risto Oksanen. Singalong Shuttlen ajatuksena oli tuoda esille Fortumin sähköautoverkostoa hauskalla tavalla. Kyyti maksettiin laulamalla. 

Kyseinen, kertaluontoinen kampanja, tehtiin 6-numeroisella budjetilla, josta kumppanioikeuksien osuus oli noin kolmasosa. Vaikka oikeuksien osuus markkinoinnin kustannuksista on suhteellisen pieni, Ruisrockissa nähtiin valitettavasti myös ambush-markkinointia, eli markkinointitoimenpiteitä, joista ei oltu sovittu järjestäjän kanssa. Kyseiset toimijat oli kuitenkin saatu alueelta pois nopeasti.

Ruisrockin ja Fortumin kampanja on hyvä esimerkki siitä, että molemmat osapuolet toimivat yhteistyössä mahdollistajina. Fortum ei olisi päässyt käyttämään kyseistä ajoreittiä ilman yhteistyötä ja Ruisrock ei olisi saanut yksin näin laajaa kansainvälistä kiinnostusta tärkeälle aiheelle. 

Kampanja lähti lentoon globaalisti, mikä toi Fortumille saavutettujen kontaktien kautta noin 20-30 -kertaisen pay-backin. 

Finest sounds presents: Branded Japan. 
Sami Häikiö (Business Finland), Kyoko Asaka (Universal Music Japan), Mirai Kawashima (Ward Records) ja Seiya Matsumiya (Black Cat White Cat).

Musiikki & Media -tapahtumassa käsiteltiin tänä vuonna laajasti japanilaista musiikkibisnestä. Japanissa musiikin ja brändien markkinointiyhteistyötä toteuttava Seiya Matsumiya korosti, että artistin ei tarvitse olla laajasti tunnettu ollakseen kiinnostava yhteistyötaho yrityksille. Erilaiset kulttuurit ja kiinnostuksen kohteet herättävät japanilaisissa uteliaisuutta, joten uusia maailmoja avaavalle sisällölle on kysyntää myös brändätyssä muodossa. Hän toivoikin löytävänsä Suomesta kiinnostavia, jopa suomeksi esiintyviä artisteja.

Universalin Japanin kansainvälisen markkinoinnin johtaja Kyoko Asaka muistutti, että japanilaiset rakastavat limited edition -tuotteita, jonka vuoksi artistit ovat usein mukana pop up -kampanjoissa suunnittelijoina ja paikan päällä myymälöissä. Sponsorointia hyödynnetäänkin usein juuri uusille markkinoille tulon yhteydessä. Suomessa esimerkiksi Huawein nopea tulo markkinoille oli rakennettu osin sponsoroinnin varaan. 

Metallimies Mirai Kawashima kertoi, että Japanissa metallibändit ovat tehneet yhteistyötä muun muassa pelialan, panimoiden ja kuvataiteen, kuten anime-kulttuurin kanssa. Mietimme, onko Suomessa tehty vastaavaa yhteistyötä kuvataiteen kanssa ja mieleemme nousivat Tuska Festivalin ennakkomarkkinoinnissa käytetyt Belzebubs-sarjakuvat ja Nightwishin ja Don Rosan yhteistyö. Sponsorointiin liittyvä esimerkki on myös Blåkläderin In Flamesin kiertueesta tekemä dokumenttisarja.

Miljoona, miljoona, miljoona euroa – mitä pitää tehdä, että saa festivaalin liput myytyä?
Mari Hatakka (Lippupiste), Sinikka Långström (Nelonen Media Live), Anna Mäkelä (Fullsteam Agency), Susanna Pahkala (Lippu.fi) ja Petri Varis (Ilosaarirock).

Sideways-festivaalin markkinoinnista vastaava Anna Mäkelä kuvaili hyvin, kuinka digitaalisella markkinoinnilla on tuettu festivaalin kasvua. Reaaliaikainen seuranta ja tulosten analysointi on mahdollistanut kohderyhmien tarkemman rajaamisen ja tämä on tehostanut lippujen myyntiä. Ulkomainonta on auttanut tapahtuman tunnettuuden kasvattamisessa, kun taas kohdistettu banneri- ja some-mainonta on pitänyt tapahtuman ajankohtaisena juuri oikeiden kohderyhmien keskuudessa. Keskustelussa todettiin myös, että tapahtumien kävijätutkimukset ovat tuoneet tarvittua lisäinformaatiota markkinoinnin suunnitteluun ja eri kanavien tavoittavuuden/toimivuuden vertailuun.

Lisäksi esille nousi yhteistyö kaupungin kanssa, mistä hyvän esimerkin kertoi Ilosaarirockin Petri Varis. Yhdessä toteutetulla kampanjalla haluttiin lunastaa aiemmin kesällä tehdyn, yhteisen ennakkomarkkinoinnin lupausta poikkeuksellisen hyvästä kaupungista. Lupauksen lunastamiseksi festarijunaan oli järjestetty elämyksiä, kuten Mokoman keikka ja Joensuun juna-asemalla oli vastassa skumppatarjoilu punaisine mattoineen. Kampanjan tavoitteena oli päästä MTV:n Kymmenen Uutisten loppukevennykseen, mikä lopulta toteutui. 

Loistava esimerkki kaupungin ja sen tunnetuimpien kohteiden kanssa tehdystä markkinointiyhteistyöstä – tätä lisää!

Suuri Areenakeskustelu – saammeko Suomeen uuden ajan liven ja median tapahtuma-alustoja? 
Mirva Merimaa (Tiketti Oy), Mika Sulin (Starsquad ja Sports & Live Vision Oy, Tampere Kansi-Areena-hankkeen konsultti), Kari Halinen (Hippos 2020 -hankkeen projektipäällikkö Jyväskylän kaupungilla) ja Ilkka Kilpimaa (Sepos Oy, Helsinki Gardenin koordinaattori ja Turun areena -hankkeen konsultti).

Moni Musiikki & Media -tapahtuman seminaarisisällöistä rakentui paneelikeskusteluformaatin ympärille. Oli mielenkiintoista kuulla neljän yhtä aikaa käynnissä olevan suurhankkeen taustoista saman session aikana. Meistä oli ilahduttavaa kuulla, että jokaisella hankkeella on erilaisia kärkiteemoja, joilla erottua. Jyväskylän areenahanke rakentuu liikunnan ja tutkimuksen ympärille ja Turun vahvemmin kulttuurin ympärille. 

Monen pelkona varmaan on, riittääkö jokaisen areenan tapahtumiin ja palveluihin kävijöitä. Keskustelussa nousi esille, että onnistumista ei mitata yksistään suurtapahtumien määrällä, vaan tärkeää on varmistaa 4 000 – 8 000 kävijää vetävien tapahtumien laaja pohja. 

Mitä on syytä ottaa huomioon, kun suunnitellaan tarjontaa suurille ja pienemmille tapahtumapaikoille? Kari Tervosen tutkimuksesta innostuneena kirjoitimme toisen blogin aiheesta: Suomalaisten kiinnostus musiikkiin ja tapahtumiin. 

Annukka Katainen & Teemu Ratilainen

Sponsor Insight Linkedinissä
Ajankohtaisia uutisia